HarjoitteluSSA AnnantaloSSA

Annantalo LUX Helsingin aikaan juhlavaloissa.

SUORITIN SOVELTAVAN harjoitteluni Annantalossa 19.10.–18.01.2016. Annantalossa annetaan lapsille ja nuorille taideopetusta, järjestetään näyttelyitä, tanssi- ja teatteriesityksiä sekä erilaisia tapahtumia. Harjoitteluuni liittyi osallistuminen työryhmällä LUX-festivaaliin. Valtaosan harjoittelustani tein kahden iltaopetusryhmän kanssa. Sutinoissa oli 6-7-vuotiaita lapsia ja Väripilkuissa 8-10-vuotiaita. Annantalossa erilaiset teemat ja näyttelyt usein nivoutuvat opetukseen.

Olin inspiroitunut vallitsevan pimeyden ja toisaalta lähestyvän Luxin myötä valoista. Suunnittelin kahdelle ryhmälle opetuskokonaisuuden jonka punaisena lankana oli valo ja sen tutkiminen eri tavoin. Valoilla ja elektroniikalla leikkiminen oli kuulunut vahvasti omaan viime aikojen tekemiseeni. Rakennutin oppilailla elektronisia valoötököitä. Pidin alkuun alustuksen kiiltomadoista, siitä siirryin kertomaan meidän kokonaisuudestamme. Esittelin elektroniikan toiminnan jolla saimme jokaiseen ötökkään oman valonlähteen ja muut käytettävät rakennusmateriaalit sekä työkalut. Kerroin seuraavassa vaiheessa siirtyvämme animointiin ja äänitöihin sekä LUXiin osallistumisestamme. Valmiilla valoötököitällä tehtiin animaatioita. Valoötököiden materiaalit olivat lähinnä kierrätysmateriaalia: lankoja, kuparilankaa, korkkeja yms. LED-valoötökät olivat patteritoimisia ja niissä oli myös uv-valossa loistavia osia. Oppilaat ideoivat omat ötökkänsä, tekivät erilaisia materiaalikokeiluja keinovalossa sekä UV-valossa, hahmottelivat muodon ja rakensivat ne lopulta. Elektroniikan olin rakentanut tällä kertaa etukäteen. Osien juottaminen olisi ollut ainakin isommille oppilaille kiinnostava lisä, mutta epäilin sen liian aikavieväksi ja jopa vähän riskialttiiksi. Pidin myös pienen kolvausdemon jossa esittelin elektroniikkaosien kolvausta.

Tavoitteenani oli tehdä kokonaisuudesta moniaistinen, elämyksellinen, kokeellinen sekä myös esitellä uudenlaista tekemistä heille. Tosin stop motion-tekniikalla kuvatut omat animaatiot on nykyisin tuttuja monille ohjelmien yleisyyden vuoksi. Teetin animaatiot hämärässä käyttäen hyväksi ötököiden omaa valonlähdettä ja uv-valossa loistavia osia.

Tavoitteenani oli tehdä kokonaisuudesta moniaistinen, elämyksellinen, kokeellinen...

RAKENTELU KIINNOSTI paljon oppilaita ja tekeminen oli innostunutta. Myöhemmin siirryimme ryhmien kanssa animaatiokokeiluihin. Animaatiokerran alkuun pidin lyhyen alustuksen animaation ja elokuvan alkuhämäristä sekä erilaisista animaatioleluista ja kojeista. Tutkimme muun muassa mukanani tuomiani thaumatrooppia, fenakistikooppia, laterna magicaa ja flipbookeja. Animaatiot toteutimme pieneen jalustaan kiinnitetyllä iPhonella ja siinä olevalla Stop Motion Studio -ohjelmalla. Animaatiot syntyivät aika spontaanisti kuvaten ja äänityöt jäivät seuraavaan kertaan. Äänitöitä varten olin kerännyt kokoelman erilaisia akustisia ja elektronisia soittimia ja kojeita. Opetuskerran pääpaino oli kokeellisessa äänentuottamisessa. Äänityöt tehtiin livenä muutamin otoin suoraan animaatioon. Myöhemmin jatkoimme vielä tekemällä valomaalauksia käyttäen ötököitä ja lisävaloja valonlähteinä.

Animaatiot pyörivät nonstopina osana animaatioreeliä LUXissa. Valoötökät loistivat viiden päivän ajan Annantalon juhlasaliin rakentamassamme Valoviidakossa.  Ideoin ja toteutin Valoviidaakkoon myös visuaalisia elementtejä, äänimaailmaa sekä nonstop-pajana pidettävää videoprojisointipistettä jossa festivaalikävijät saivat piirtää ja animoida valoa suurena seinälle. Pyöritimme pajaa vuoroissa viiden päivän ajan kahdeksan tuntia päivässä harjoittelukaverini Jennan kanssa.